Vappua juhlitaan 1.5. Vapun ruokaperinteeseen kuuluu tippaleivät, munkit ja sima kuohuviiniä unohtamatta. Ahkerimmat tekevät tippaleivät itse, taikinaa kuumaan rasvaan kaatamalla, jolloin saadaan tippaleivän lonkeromainen ulkomuoto. Päälle sirotellaan tomusokeria. Monet laittavat siman tekeytymään viikkoa ennen vappua. Munkkejakin paistellaan itse ja hilloa piilotetaan munkin keskelle. Vappu on kevään juhla, vaikka vappuna on usein viileää. Joskus on satanut luntakin. Lapset riemuitsevat ilmapalloista ja serpentiinistä. Paukkuserpentiiniä poksautellaan kaduilla, ja jälkeen jää värikkäiden matojen vana. Toreilla liikkuu ilmapallojen myyjät, joilta ostetaan lapsille jonkun suositun hahmon muotoinen ilmapallo. Vappuna ulkona liikkuu paljon ihmisiä ja torimyyjät toivovat saavansa tuotteitaan myytyä. Ystävykset kokoontuvat vappupiknikeille nauttimaan eväitään. Helsingissä erityisesti Kaivopuisto kerää ihmisiä viltteineen ja eväskoreineen. Eväskoreihin laitetaan perinteisesti lihapullia, nakkeja ja perunasalaattia ja helposti syötävää naposteltavaa kuten hammastikkuihin kiinnitettyjä kasviksia.
Vappu ja ylioppilaat
Ylioppilaat kaivavat kaappiensa kätköistä ylioppilaslakit ja laittavat ne päähänsä piknikeille. Joidenkin lakit ovat kellastuneet kaapissa, vaikka niitä suojeltaisiin auringolta ja käytettäisiin vain kerran vuodessa. Useissa kaupungeissa ylioppilaskuntien edustajat lakittavat kaupungin torilla tai muuten keskeisellä paikalla olevan patsaan jo alkuillasta. Helsingissä Havis Amandan eli tuttavallisemmin Mantan päähän painetaan kulloinkin vuorossa olevan ylioppilaskunnan lakki nosturin avustamana. Teekkareilla alkoholinhuuruinen vapun juhliminen kestää loppuvuoteen asti vaihtuen lähes suoraan uuden vuoden juhlintaan. Teekkarit myyvät vappulehtiään kuten Äpyä ja Julkkua, joissa on ajankohtaisia politiikkaankin liittyviä vitsejä. Myös työväen marssit kuuluvat vappuperinteisiin. Vappu on iloisin juhlistamme. Joulun, juhannuksen ja vapun aikaan alkoholin myynti kasvaa selvästi.